Kipinästä roihuksi-innosta työyhteisösi onnistumaan!
Johtajan tärkein tehtävä on johtaa alaisiaan kohti onnistumisia.
Se ei onnistu pelon, uhkailun, eikä edes lahjonnan avulla, ainakaan kovin pitkään. Ihminen haluaa innostua, tehdä sitä mitä osaa ja oppia uutta. Jotta voi innostaa toista on pidettävä huolta omasta energiasta, jaksamisesta ja motivaatiosta. Ihmisen voima lähtee sisältä. Joskus voiman lähde on syvälle kaivautunut ja ehkä vähällä käytöllä unohtunut – jäänyt hiipumaan. Häly, kiire ja melu voivat sen peittää. Kipinä on kuitenkin siellä ja sen voi taas elävöittää – vahvistaa.
Mistä sinun tiimisi työhyvinvointi koostuu? Miten huomaat voiko ihminen hyvin? Miten voit puuttua ja ottaa puheeksi vaikeatkin asiat? Miten innostat ja osallistat koko tiimin puhaltamaan yhteisen kipinän liekkiin saakka? Entä mitä tekemistä peroonallasi on asian kanssa? Johdatko esimerkin voimalla, voitko itse hyvin ja palaako oma sisäinen liekkisi?
Kipinästä roihuksi
Kipinästä roihuksi on valmennusprosessi, jonka aikana tunnistat jaksamisen haasteet, ensin itsessäsi ja sen jälkeen muissa. Pohditaan yhdessä, mitä hyvinvoiminen juuri sinulle ja tiimillesi tarkoittaa ja millaisia elementtejä lisäämällä tai vähentämällä sitä voi vahvistaa.
Hyvinvointia lisäämällä syntyy motivaatiota ja halu kehittyä ja kehittää. Etsitään keinoja, joilla tavoitteista syntyy innostusta, joka johtaa toimintaan, joka puolestaan synnyttää onnistumisia. Näin syntyy itseään vahvistava hyvän kehä.
Valmennusprosessin aiheita ovat mm:
- Mitä kaikkea minä olen ihmisenä, työntekijänä, esihenkilönä ja muissa elämäni rooleissa?
- Mikä on riittävää työssäni?
- Läsnäolo – kuinka olla läsnä itselleen ja ympäristölleen.
- Ilon ja työn imun tunnistaminen itsessään ja työssään sekä sen käyttäminen johtamisen apuna.
- Työn ja levon rooli ja tasapainon merkitys elämässä.
- Oma oivallus muutokseen ja työkaluja sen toteuttamiseen.
- Valmennus voidaan toteuttaa yhtenä tai kahtena perinteisenä koulutuspäivänä tai henkilökohtaisena tai ryhmämuotoisena prosessina, johon voidaan liittää mukaan coaching- tai työnohjaustapaamisia.
Mitä työhyvinvointi tarkoittaa?
Yksinkertaisesti kaikkia niitä asioita, joiden avulla työyhteisö ja koko organisaatio onnistuvat perustehtävässään. Silloin työn tekeminen on tuloksellista. Työhyvinvoinnista huolehtiminen saa aikaan parempaa työssä jaksamista, vähentää sairauspoissaoloja, parantaa työn laatua ja tulosta ja aikaansaa työhönsä sitoutuneita ja tyytyväisiä työntekijöitä.
Viime aikoja on leimannut kiivas keskustelu työpahoinvoinnista, sairauspoissaolojen kasvusta ja kustannuksista sekä työurien pidentämisestä. Entinen sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä totesi jo 2009 lehtihaastattelussa (Kansan Uutiset 9.12.2009), että työhyvinvointia tulee kehittää niin, että ihmiset saadaan pysymään töissä, varsinkin kun työurien pidentämistä suunnitellaan.
Useat tutkimukset todistavat kuinka työpahoinvointi kuluttaa valtavan määrän sekä inhimillistä pääomaa, että myös silkkaa rahaa. Työssä huonosti voiminen kuluttaa mm tutkimusprofessori Guy Ahosen mukaan 25 miljardia vuodessa. Toisaalta todetaan myös, että hintalappua pahoinvoimiselle on mahdotonta asettaa, onko lopulta kysymys hukatusta hyötypotentiaalista vai käytetystä rahasta? Rahasta ja kustannuksta puhumisen myötä työhyvinvoinnista on mahdollisuus kuitenkin puhua samalla tavalla kuin muistakin organisaation asioista. Silloin työhyvinvointiasiat voidaan suhteuttaa muihin kustannuksiin, niitä voidaan seurata ja asettaa tavoitteita. Tästä seuraa, että työhyvinvointiin liittyvät asiat tulevat helpommin johdettaviksi.
