Tunnetaidot työssä

Tunteet ovat mukana kaikkialla elämässämme, myös työpaikoilla. Tunteiden merkityksestä yrityksen tulokseen vaikuttavana tekijänä on olemassa runsaasti tutkittua tietoa ja siltikin niihin suhtauduaan usein vähätellen. Ikäänkuin ne olisivat asioita joille ei vaan mahda mitään. Voiko ja kannattaako tällainen voimavara  jättää hyödyntämättä?

Millaisia tunteita työmme meissä herättää, kuinka turvalliseksi olomme tunnemme, saako joskus erehtyä, voiko onnistumisesta iloita vapaasti? Vaikka olemme rooliemme takana alaisena, esimiehenä, työkaverina tai asiakkaana, olemme samalla koko ajan tuntevia ja kokevia ihmisiä. Tunteet ovat yhteydessä motivaation syntyyn, mukana muutostilanteissa ja päätösten teossa sekä virallisessa ja epävirallisessa vuorovaikutuksessa.

Organisaation kulttuuri määrittää, miten tunteisiin suhtaudutaan ja millainen tunteiden osoittaminen on hyväksyttävää. Usein nämä ”säännöt” ovat ikäänkuin seiniin tapetoituja, puhumattomia ja näkymättömiä ja silti käytäntöjä sääteleviä. Kaikki tunteet, niin ne ”nielaistut”, peitellyt tai käsittelemättömätkin ovat kuitenkin läsnä ilmeissä, eleissä, äänensävyissä, puhumisena tai puhumattomuutena. Ne voivat tulla esiin vaikkapa niin, ettei suostu jakamaan tietoansa jonkun tai ei kenenkään kanssa. Piilossa olevat tai ilmaisematta jääneet tunteet voivat muuttua kyttäämiseksi ja kyräilyksi, valitteluksi, itkahteluksi tai marttyyriksi heittäytymiseksi.

Työkontekstissa on hyvä olla tietoinen, miten erilaiset tunteet vaikuttavat konkreettisesti vuorovaikutukseen ja muuhun toimintaamme. Kuinka esim  voimavaramme lisääntyvät tuntiessamme iloa ja ymmärrämme niin asiakasta kuin kollegaakin paremmin kun tunnemme empatiaa. Ilman iloa ja innostusta tuskin keksisimme uusia juttuja, kokeilematta ne jäisivät ilman rohkeutta ja pelkokin on hyödyllinen varoittaja monissa tilanteissa.

Kysynkin sinulta:

  • Onko sinulla lupa innostua työssäsi? Voitko tuuletella ja riemuita vapaasti kun onnistut, vai piilotatko ilosi, ettet aiheuta kateutta työyhteisssäsi?
  • Kuinka epäonnistuminen käsitellään? Onko moka mahdollisuus vai häpeän aihe?
  • Miten teillä selvitetään epäselvät tilanteet ja asiat? Mökötetäänkö jonkin aikaa ja lakaistaan ikävä tilanne sitten maton alle, vai puhutaanko suoraan, kysytään ja kerrotaan jos ei ymmärrä toisen tarkoitusta tai tekemistä?
  • Missä, milloin ja miten tunteista puhuminen on työyhteisöissäsi sallittua?

Voit olla kiinnostunut myös näistä

  • Kuvista ja kuvaamisesta

    [et_pb_section admin_label=”section”][et_pb_row admin_label=”row”][et_pb_column type=”4_4″][et_pb_text admin_label=”Teksti” saved_tabs=”all” background_layout=”light” text_orientation=”left” use_border_color=”off” border_color=”#ffffff” border_style=”solid”] Napolissa käväistessäni naureskelin aasialaisten turistien innolle kuvata itseään, toisiaan, ohikulkijoita rakennuksia, suihkulähteitä, ruokaa jne. Kännykät, kamerat, selfiekepit viuhuivat kun turistit ja ystävälliset tarjoilijat kuvasivat liikkuvaa ja liikkumatonta kuvaa jatkuvasti. Millaisia muistoja kuviin tallentuikaan? Suu supussa keikisteleviä, hymyileviä ihmisiä, helteessä hikoilevia, rentoja asentoja, vilkutuksia, ihmetystä…

  • Kosketus – kuinka ääni koskettaa ja yhdistää

      Ääni ei ole ainoastaan kieltä ja sanoja. Siinä kuuluu koko olemuksemme, kokemukset, tunteet ja se osa meistä, joka on sanojen ja kielen ulottumattomissa. Ääni kulkee hyrinästä kiljahduksiin, huokauksesta huutoon. Kaikenlainen ääni on mahdollisuus ilmaista itseä omalla, ainutkertaisella äänellä. Kaikenlainen ääni on yhteyttä – lähetettynä ja vastaan otettuna. Ääni on liikettä, värähtelyä ilmassa ja kehossa….

  • Tärkeintä elämässä on puutarhanhoito -eikä sekään ole kovin tärkeää

      Näytä minulle puutarhasi, niin kerron sinulle, millainen olet. – Alfred Austin – Kun vihdoin pääsin asumaan kotiin, jossa oli piha, päätin, että puutarhassani on oltava järjestys ja roti, myös kasveilla. Luulin haluavani vain tietyn värisiä kasveja, tietyissä kohdissa jne. Olin myös vakuuttunut, että kasveista täytyy olla hyötyä, ne täytyy voida käyttää ruuanlaitossa tai jossain…

  • | |

    Mielen arkkitehti – NLP Practitioner Espoo, syksy 2026

    ”NLP Practitioner ei ole pelkkä kurssi, se on matka omaan itseen. Se on puuttuva käyttöopas mieleesi, kieleesi ja siihen, miten kehosi reagoi maailmaan.” MODUULI 1: Aikaperspektiivi ja optimaalinen fokus Kuinka: MODUULI 2: Mielen koodi ja identiteetin muotoilu Kuinka: MODUULI 3: Vaikuttava dialogi ja vuorovaikutus Kuinka: MODUULI 4: Strategia ja onnistumisen kierre Kuinka: Kenelle tämä on…

  • Lupauksista

    Elämääni kuuluu tietynlainen järjestys, jota ylläpidän vaatimuksilla, lupauksilla ja odotuksilla sekä säännöllisellä itseruoskinnalla edellisten pettäessä. Uuden vuoden tienoilla laadin lupauksia kunnon kohottamisesta, siitä, että annan enemmän aikaa läheisilleni, alan syödä terveellisemmin, lopetan hömppäsarjojen katsomisen televisiosta jne.  Näitä lupauksia sitten yritin toteuttaa, kunnes pikkuhiljaa ne unohtuivat. Kesäloman lähestyessä teen saman uudelleen. Lupaan itselleni nostaa kuntoa, korjata…

  • Vakavasti leikillään

    Kirjoitus on julkaistu Mieli-lehdessä 3-4/2018 (Talvi 2019) Leikki on lasten työtä ja jos se olisi aikuistenkin, olisi maailma luovempi paikka ja mm. työyhteisöissä parempi olla, kirjoittaa Tuuli Paltemaa. Tämä artikkeli ei ole leikin asia ja samalla se on nimenomaisesti leikin asia. Leiki itsesi onnelliseksi? Leikki on lasten työtä, sanotaan. Leikkiminen on kuitenkin vakavaa puuhaa ja…