Tunnetaidot työssä

Tunteet ovat mukana kaikkialla elämässämme, myös työpaikoilla. Tunteiden merkityksestä yrityksen tulokseen vaikuttavana tekijänä on olemassa runsaasti tutkittua tietoa ja siltikin niihin suhtauduaan usein vähätellen. Ikäänkuin ne olisivat asioita joille ei vaan mahda mitään. Voiko ja kannattaako tällainen voimavara  jättää hyödyntämättä?

Millaisia tunteita työmme meissä herättää, kuinka turvalliseksi olomme tunnemme, saako joskus erehtyä, voiko onnistumisesta iloita vapaasti? Vaikka olemme rooliemme takana alaisena, esimiehenä, työkaverina tai asiakkaana, olemme samalla koko ajan tuntevia ja kokevia ihmisiä. Tunteet ovat yhteydessä motivaation syntyyn, mukana muutostilanteissa ja päätösten teossa sekä virallisessa ja epävirallisessa vuorovaikutuksessa.

Organisaation kulttuuri määrittää, miten tunteisiin suhtaudutaan ja millainen tunteiden osoittaminen on hyväksyttävää. Usein nämä ”säännöt” ovat ikäänkuin seiniin tapetoituja, puhumattomia ja näkymättömiä ja silti käytäntöjä sääteleviä. Kaikki tunteet, niin ne ”nielaistut”, peitellyt tai käsittelemättömätkin ovat kuitenkin läsnä ilmeissä, eleissä, äänensävyissä, puhumisena tai puhumattomuutena. Ne voivat tulla esiin vaikkapa niin, ettei suostu jakamaan tietoansa jonkun tai ei kenenkään kanssa. Piilossa olevat tai ilmaisematta jääneet tunteet voivat muuttua kyttäämiseksi ja kyräilyksi, valitteluksi, itkahteluksi tai marttyyriksi heittäytymiseksi.

Työkontekstissa on hyvä olla tietoinen, miten erilaiset tunteet vaikuttavat konkreettisesti vuorovaikutukseen ja muuhun toimintaamme. Kuinka esim  voimavaramme lisääntyvät tuntiessamme iloa ja ymmärrämme niin asiakasta kuin kollegaakin paremmin kun tunnemme empatiaa. Ilman iloa ja innostusta tuskin keksisimme uusia juttuja, kokeilematta ne jäisivät ilman rohkeutta ja pelkokin on hyödyllinen varoittaja monissa tilanteissa.

Kysynkin sinulta:

  • Onko sinulla lupa innostua työssäsi? Voitko tuuletella ja riemuita vapaasti kun onnistut, vai piilotatko ilosi, ettet aiheuta kateutta työyhteisssäsi?
  • Kuinka epäonnistuminen käsitellään? Onko moka mahdollisuus vai häpeän aihe?
  • Miten teillä selvitetään epäselvät tilanteet ja asiat? Mökötetäänkö jonkin aikaa ja lakaistaan ikävä tilanne sitten maton alle, vai puhutaanko suoraan, kysytään ja kerrotaan jos ei ymmärrä toisen tarkoitusta tai tekemistä?
  • Missä, milloin ja miten tunteista puhuminen on työyhteisöissäsi sallittua?

Voit olla kiinnostunut myös näistä

  • Voiko muutos olla luomu?

    Erilaisesta muutoksesta, henkilökohtaisesta tai työelämän, puhutaan paljon. On syntynyt suorastaan muutoksen markkinat, kokonaan uusi talouden toimiala, jossa monenlaisin menetelmin luvataan muutosta ihmisille ja yrityksille. Mutta muutos on tavallinen arkinen asia. Voiko se tapahtua luomuna, tavallisesti, ilman tieteellistä tutkimusta tai ihmeellisiä menetelmiä? Otetaan pieneksi esimerkiksi tuttu asia, tunteet. Tunteminen on tunteiden alati vaihtuvaa virtaa, olemisen ja elämisen…

  • Kaikki on jo

    Kirjoittajat Veli-Matti Toivonen ja Tuuli Paltemaa Kun painotus työ- ja henkilökohtaisessa elämässä siirtyy tavarasta ja fyysisestä kehosta yhteistyötaitoihin, intuition hyödyntämiseen ja oman potentiaalin aktivoimiseen, muuttuu asiantuntijuuskin toisenlaiseksi. Luovuus, flow, kohtaaminen, rentous, hyvä palvelu ja ylipäätään kaikki uusi mitä työelämässä ja henkilökohtaisessa hyvinvoinnissa tarvitaan, on jo ihmisten sisällä. Ne ovat lajiominaisuuksia, hienolla sanalla antropologiaa. Niitä ei…

  • Moka on lahja – vai onko?

    ”Moka päivässä, parhaassa kaksi”, kertoi mottonsa eräs tuttavani muutama vuosi takaperin. Hän työskenteli tehtävässä, jossa hän loi uusia työmenetelmiä ja -tapoja yritykselleen. Hänen mukaansa mokaamisesta oli tullut normaalia, lähestulkoon tapa mitata pysyttiinkö vanhassa ja tutussa vai luotiinko todella jotain sellaista, mitä ei ennen ole ollut. ”Moka on lahja”, hoetaan myös mediassa. On lupa mokata, parhaimmillaan…

  • Totuuksista

    Viikonlopun aikana tuli taas selväksi, että koemme tilanteet eritavoin. Hyvän ravintolaillallisen jälkeen minä olin sitä mieltä, että ”hyvää oli”, illallisseurani mielestä taas ”ei ollut pahaa”. Sama toistui hieman eri sanoin myöhemmin raparperipiirakan ääressä. Jokin aika sitten olin ystäväni kanssa matkalla konserttiin kuuntelemaan upeaa musiikkia, tai niin luulin, kunnes ystäväni kertoi olevansa matkalla KATSELEMAAN konserttia. Elokuvissa…

  • Kohtaamisia

    Ihminen tarvitsee ihmistä ollakseen ihminen ihmiselle, ollakseen itse ihminen. Kirjoitti Tommy Tabermann, Mikko Alatalo puolestaan lauloi ihmisen ikävästä toisen luo. Tämä ikävä ei lähde kirjoja lukemalla, tietämisellä tai teorioiden kehittelyillä. Ei ohi kävelyllä eikä teknisesti huipputaitavalla vaikuttamisella. Ainut lääke tähän ikävään on kohdata ihminen. Kohtaaminen tapahtuu pinnan alla, kokonaisvaltaisesti ja kaikin aistein. Siihen ei voida pakottaa vaan se…

  • Olemisen sietämätön keveys

    [et_pb_section admin_label=”section”][et_pb_row admin_label=”row”][et_pb_column type=”4_4″][et_pb_text admin_label=”Teksti” background_layout=”light” text_orientation=”left” use_border_color=”off” border_color=”#ffffff” border_style=”solid” saved_tabs=”all”] Ihminen elää kaiken heti ensi kerralla ja valmistautumatta osaansa. Ikään kuin näyttelijä joka esiintyy harjoittelematta osaansa. Mutta minkä arvoista elämä voi olla, jos sen ensi harjoitus on elämä itse? Siksi se muistuttaa aina luonnosta. Ilmaus ei kuitenkaan ole täsmällinen, sillä luonnos on aina jonkin…