Sananvastuu

Elämme aikaa, jossa keskustellaan keskustelemisesta, puhumisesta, itsen ilmaisusta ja sanan mahdista. On valtioita, joissa sanan ja ilmaisun vapautta rajoitetaan tai se kielletään kokonaan. Me etuoikeutetut täällä Suomessa saamme vapaasti ja vapautuneesti ilmaista itseämme niin sanoin kuin muutenkin. Ja senhän myös teemme!

Samaan aikaan keskusteluun on tuotu myös se toinen puoli, vastuu sanoista ja ilmaisusta. Ihmetellään kuinka vapaasti netti täyttyy perättömista ja tarkoitushakuisista uutisista, vihapuheesta ja silkasta valehtelusta. Jätetään kertomatta jotain ja/tai väritetään kerrottu niin ettei totuutta kerrosten alta yksinkertaisesti löydä. Tuttua, vai mitä? Kaikki olemme luultavasti törmänneet tuohon ilmiöön, sanoilla huijaamiseen ja vedättämiseen. Huomaammeko silti kun  teemme sitä itse?

Tarkoitan tässä erityisesti sitä puhetta, jota puhumme itsellemme. Kuinka paljon väärennämme totuutta kun vakuutamme itsellemme olevamme laiskoja, tyhmiä tai muuten vaan huonoja ihmisiä. Kuinka jätämme kertomatta itsellemme kaikista niistä saavutuksista ja hyvistä asioista kun mollaamme tekojamme tai tekemättä jättämistämme. Ja kuinka emme huomaa vahvuuksiamme ja hyviä puoliamme kun keskitymme keskeneräisyyteemme.

Sanoilla voimme rikkoa ja korjata, satuttaa ja parantaa. Sanat, joita suustamme päästämme voivat lyödä lyttyyn tai nostaa ylös, voimme herjata tai helliä, huutaa ärräpäitä tai supattaa sulosanoja.

Olemme vapaita valitsemaan puhumisen ja hiljaa olemisen, olemme vapaita valitsemaan sanamme.  Olemme myös vastuussa sanoista, joita käytämme, myös niistä, jotka ovat itsellemme.

Olisiko aika ottaa uusi sana, sananvastuu, käyttöön niin sanana kuin käytäntönäkin?

Voit olla kiinnostunut myös näistä

  • Olla läsnä

    Olla läsnä – mitä se on? Kyselin ihmisiltä sanoja, joilla voisi kuvailla omaa läsnä oloaan. Jokaisella läsnä olo oli omanlaista, erilaista ja sanat, joilla he sitä kuvailivat vaihtelivat. Paljon oli myös sitä, ettei löytynyt sanoja. Oli eleitä, tuntemuksia ja sanattomuutta. Miten läsnä oloon pääsee? Vastaus tähänkin on taas kerran sama; erilailla, omalla tavalla, omilla tavoilla….

  • Sanoista ja ymmärtämisestä

    Sanoilla on merkitys ja tarkoitus, ne ovat menossa johonkin suuntaan ja tavoittelevat määrättyä kohdetta. Ne ovat käsitteitä, joilla on merkityssisältö. Tai niillä on sisältö, joka on kokemuksellinen. Sana on subjektiivinen, jokaiselle omanlainen. Miten kuvailisin sitä. mikä minut hurmaa ja saa innostumaan? Mistä löytäisin sanat, joilla kerron sen, mikä todellisuudessa on sanojen takana? Miten saisin näkyväksi…

  • Miksi kokeilisin coachingia?

    Coaching on ratkaisukeskeinen toimintatapa, joka auttaa valmennettavaa toimimaan itseohjautuvasti, kirkastamaan tavoitteensa ja selkeyttämään toimintatapansa, jolloin tuloksellisuus kasvaa. Coaching antaa työkaluja, jotta yksilö löytää oman koko potentiaalinsa ja voimavaransa käyttöön. Se auttaa valmennettavaa ottamaan vastuun omasta itsestään, tekemisistään ja hyvinvoinnistaan. Valmennuksessa hyödynnetään kognitiivista käyttäytymistiedettä, ratkaisukeskeistä toimintatapaa ja positiivista psykologiaa. Lisäksi hyödynnetään tekniikoita, joiden tausta löytyy urheilijoiden…

  • Pannaan tavut peräkanaa, muodostetaan uutta sanaa…

    Ristiriidat ja vastakohdat kavereiksi keskenään Puolesta tai vastaan – oikein tai väärin? Joko tai! Etsitään vastakohtia ja vastapareja, pannaan asiat paremmuus järjestykseen. Minä vastaan sinä! Hyvä ei voi olla huono, eikä huono hyvä. Kaikki tai ei mitään. Voisiko olla sekä ja että, molemmat ja kaikki, vieläpä yhtaikaa? Kokeillaanpa mitä tapahtuu kun yhdistellään olemassa olevia sanoja…

  • Tunnetaidot työssä

    Tunteet ovat mukana kaikkialla elämässämme, myös työpaikoilla. Tunteiden merkityksestä yrityksen tulokseen vaikuttavana tekijänä on olemassa runsaasti tutkittua tietoa ja siltikin niihin suhtauduaan usein vähätellen. Ikäänkuin ne olisivat asioita joille ei vaan mahda mitään. Voiko ja kannattaako tällainen voimavara  jättää hyödyntämättä? Millaisia tunteita työmme meissä herättää, kuinka turvalliseksi olomme tunnemme, saako joskus erehtyä, voiko onnistumisesta iloita…

  • Vakavasti leikillään

    Kirjoitus on julkaistu Mieli-lehdessä 3-4/2018 (Talvi 2019) Leikki on lasten työtä ja jos se olisi aikuistenkin, olisi maailma luovempi paikka ja mm. työyhteisöissä parempi olla, kirjoittaa Tuuli Paltemaa. Tämä artikkeli ei ole leikin asia ja samalla se on nimenomaisesti leikin asia. Leiki itsesi onnelliseksi? Leikki on lasten työtä, sanotaan. Leikkiminen on kuitenkin vakavaa puuhaa ja…