Vakavasti leikillään

Kirjoitus on julkaistu Mieli-lehdessä 3-4/2018 (Talvi 2019)

Leikki on lasten työtä ja jos se olisi aikuistenkin, olisi maailma luovempi paikka ja mm. työyhteisöissä parempi olla, kirjoittaa Tuuli Paltemaa. Tämä artikkeli ei ole leikin asia ja samalla se on nimenomaisesti leikin asia.

Leiki itsesi onnelliseksi?

Leikki on lasten työtä, sanotaan. Leikkiminen on kuitenkin vakavaa puuhaa ja sopii hyvin myös aikuisille. Leikkimistä myös tutkitaan ihan vakavissaan. Esimerkiksi yhdysvaltalaisen psykiatri Stuart Brownin mukaan leikki on muu-takin kuin hauskanpitoa ja pelleily, kuvittelu sekä leikkiminen kehittävät älyä, sosiaalisia taitoja ja luovuutta. Psykologi Mihaly Csikszentmihalyin mukaan leikki vie ajantajun, vapauttaa itsetarkkailusta ja tuottaa flow-tilan, jossa ihminen on onnellisimmillaan.

Lapsi syntyy valmiina luomaan uutta, leikkimään ja mielikuvittelemaan. Hän on valmiina kokeilemaan kaikkea mitä haluaa, mitä päähän pälkähtää ja mitä joku keksii ehdottaa. Hän uskoo ja luottaa kykyihinsä ja siihen, että jos joku ei onnistu jonkun mielestä, niin ei se hait-taa! Lapsen koko olemus ja tekeminen on täynnä kykyä ajatella uudella tavalla ja toimia niin, kuin ei koskaan aiemmin. Miten ihmeellistä onkaan kääntää kehonsa ympäri, vatsallaan makuulta selälleen tuosta vaan, nousta kontilleen, jokellella ja nauraa! Ja ne kysymykset! Kuinka lapsen mieli yhdistää asioita, kysyy ja kyseenalaistaa itsestäänselvyyksiä, luo uusia merkityksiä, sanoituksia ja käyttötarkoituksia. Lasta ei tarvitse kehottaa leikkimään, hän leikkii luonnostaan ja leikkiessään keksii uutta, kokeilee ja testaa rooleja, malleja, suhteita, kykenemistä, osaamista, taitoja loputtomasti tuosta vaan.

Kun lapsi kulkee metsässä, jokaisen puun takana odottaa seikkailu. Naava on huiman pakomatkan aikana irronnutta menninkäisen partaa, pudonneet oksat dinosaurusten luita ja kivenkoloissa asustelee pieniä mönkiäisiä ja kukkiaisia. Ruoka maistuu paremmalta, kun oma suu onkin monsterin kita, joka ahmaisee lusikallisen pituutta kasvattavaa taikaruokaa. Portaat vievät kohti pyramidin huippua ja nukkuessaan pääsee vierailulle upealle höyhensaarelle yhdessä Uni-Jukan ja Nukkumatin kanssa.

”Lapsen koko olemus ja tekeminen on täynnä kykyä ajatella uudella tavalla ja toimia niin, kuin ei koskaan aiemmin.”

Mielikuvitus ja luovuus ovat ihmisen keskeisiä voimavaroja. Mielikuvittelemalla syntyy vakavasti otettavaa tulosta. Useissa tutkimuksissa on huomattu, että lapsena mielikuvitusmaailmoja kehitelleet ovat aikuisina luovia ja voivat soveltaa mielikuvittelua ja leikkiä taiteellisessa tai tieteellisessä työssään. Einstein sanoi mielikuvituksen olevan tärkeämpää kuin tiedon ja kertoi suhteellisuusteorian olleen hänen paras päähänpistonsa.

Roolileikkijät leikin esteenä

Joskus esiin tulee luovan mielen ja leikin kateellinen serkku, Arvostelija. Arvostelija kyseenalaistaa sekä luovan prosessin lopputuleman että sen kulun ja toimijan. Arvostelijan sisarukset, Tärkeä ja Tietävä, kertovat, että oikeita luovia ihmisiä ovat Taiteilijat ja Keksijät. Ne, jotka tekevät tauluja ja lauluja, parannuskeinoja sairauksiin ja keinoja matkustaa avaruudessa. Arvostelija, Tärkeä ja Tietävä yrittävät vakuuttaa, ettei kannata yrittää, joku muu tekee sen paremmin ja Mokaa kannattaa pelätä. Ja jos oikein huonosti käy tulee paikalle vielä herra Häpeä ja neiti Nolo. Silloin viimeistään leikki, uteliaisuus, innostus ja ilo saavat väistyä sivummalle.

”Yksi keino oman luovuuden kehittämiseen on antaa sisäisen leikkijänsä tulla taas esiin. ”

Jos näin käy, on toivottavaa, että paikalla on myös Turva. Turva on viisaiden vanhempien, perheen ja myöhemmin esimiesten ja työyhteisön henki, jossa erehtyminen on ok ja jossa Moka toimii neuvojana. Turva ja Pelko eivät viihdy samassa tilassa. Kun koemme riittävää turvallisuutta, voimme valita pidämmekö ajatuksemme laatikon sisällä, vai annammeko niiden lentää vapaasti.

Leikki kuuluu elämään

Ihminen on leikkinyt aina. Historioitsija Johan Huizinga kirjoitti kirjassaan Leikkivä ihminen, leiki nolevan ihmisen perusominaisuus ja läsnä kaikessa kulttuurissa ja keksinnöissä. Leikkiminen ja leikkisyys ovat vahvasti mukana ihmisten välisissä suhteissa, niin parisuhteissa kuin muissakin. Hyvässä leikissä kaikkien osaaminen on käytettävissä, tietoa jaetaan ja yhdessä toimien luodaan jotain uutta. Hyvä leikki herättää uteliaisuuden ja innostuksen, luo iloa ja yhdistää niin asioita kuin ihmisiäkin. Tällaista leikkimistä tapahtuu parhaimmillaan myös työyhteisössä, joskus erillisissä innovaatiopäivissä, useimmiten arkisen työn keskellä. Eikä ainoastaan mainostoimistoissa tai pelifirmoissa, vaan yhtälailla kahvilan kassalla tai konepajan linjastolla. Uuden luominen voi olla ihan arkista hommaa, jonkun asian uudella tavalla mieltämistä, tekemistä tai vanhojen asioiden uudella tavalla yhdistelemistä ja niillä leikittelemistä.

Yksi keino oman luovuuden kehittämiseen on antaa sisäisen leikkijänsä tulla taas esiin. Se voi onnistua vaikkapa niin, että suljet silmäsi ja menet ajatuksissasi takaisin sinne, missä leikkijä sai vielä toimia vapaana, omana itsenään. Siellä voitte taas tutustua toisiinne ja löytää vanhan ja uuden tavan leikkiä. Sisäisen leikkijän voi päästää vapaaksi myös yhdessä toisten kanssa, vaikka NLP-koulutuksessa. Yhdessä leikkiminen moninkertaistaa mahdollisuuden luomiseen ja jaettu ilo on kaksinkertainen (vähintään!) ilo.

Kirjoitus on julkaistu Mieli-lehdessä 3-4/2018 (Talvi 2018)

www.nlpyhdistys.fi

https://www.nlpyhdistys.fi/blogi-lehti/

Voit olla kiinnostunut myös näistä

  • Sananvastuu

    Elämme aikaa, jossa keskustellaan keskustelemisesta, puhumisesta, itsen ilmaisusta ja sanan mahdista. On valtioita, joissa sanan ja ilmaisun vapautta rajoitetaan tai se kielletään kokonaan. Me etuoikeutetut täällä Suomessa saamme vapaasti ja vapautuneesti ilmaista itseämme niin sanoin kuin muutenkin. Ja senhän myös teemme! Samaan aikaan keskusteluun on tuotu myös se toinen puoli, vastuu sanoista ja ilmaisusta. Ihmetellään…

  • Remontointia

    Viikko remonttia takana, huonekalut sikin sokin, tavarat mullin mallin, mikään ei taida olla tutussa, omassa paikassaan. Sekamelskan keskellä huomaan, kuinka hyvää tekeekään mullistaa asiat ympärillään aika-ajoin. Heittää turha pois ja säilyttää tärkeä sekä tehdä valintoja kumpaan tavarat ja asiat kuuluvat, säilytettäviin vaiko pois heitettäviin? Samaan aikaan käyn läpi muistojani, tuo paperipino muistuttaa aloitetusta ja kesken…

  • Arvokas aika!

    ”Aika on arvokasta, sitä ei sovi tuhlata. Mihin oikein käytät aikaasi, tämä elämä on kuule ainutkertaista, älä kuluta aikaasi mihin vaan.” Kuulostaa varmaan tutulta. Aika on niin tärkeää ja vakavaa, että se on parasta käyttää viisaasti; tee jotain hyödyllistä, kartuta omaisuuttasi, työskentele ahkerasti, älä laiskottele, älä tuhlaa, älä ole saamaton! Minä väitän, että aika on…

  • Optimismin huippu?

    Eli tarina siitä kuinka tärkeää on valita mitä huomaa ja mitä jättää huomaamatta. Tapahtui tänä aamuna noin klo 8.00: ”VAU! Ensilumi sataa, ihanaa!” Tähän huutoon havahduin kesken Hesarin lukemisen ja viuhahdukseen, joka syntyi kun yökyläläinen,  Nea, syöksyi eteiseen, pisti takin ja kumisaappaat jalkaansa ja jatkoi samalla vauhdilla pihalle. ”Vihdoinkin ensilumi, pääsee vihdoin lumen keskelle möyrimään!”…

  • Linnuilta opittua

    Hanhien auramaiseen lentoon liittyy enemmän oivallusta kuin osaamme kuvitella. Ensimmäisenä lentävä lintu on suurimman vastuksen kantaja. Kärkipaikka on raskas ja kuluttava. Niinpä kärjen tuntumassa on joukko lintuja, jotka säännöllisin väliajoin vaihtavat vetäjän roolia. Auran hännillä lentävät ne, jotka tarvitsevat eniten tukea ja turvaa. Auran muoto auttaa jokaista lintua. Kun kärjessä oleva lintu nostaa siipiään, vinoittain…

  • Kartta ei ole maasto

    [et_pb_section admin_label=”section”][et_pb_row admin_label=”row”][et_pb_column type=”4_4″][et_pb_text admin_label=”Teksti”] Ja niin ystävykset alkavat yhdessä lukea kirjaa. Ja jokainen nauraa eri asioille. – Ulf Nilsson Mikä on se ”juttu”, joka saa pitämään jostain ja jonka puuttuminen aiheuttaa sen, ettet edes huomaa jotain toista? Ominaisuus, joka herättää innostuksen ja mielenkiinnon toisessa ihmisessä ja toista ei vaikuta koskettavan lainkaan. Olen lukenut saman…