Milloin työyhteisö tarvitsee valmennusta ja miksi pelkkä keskustelu ei riitä?

Työyhteisössä huomaa usein melko nopeasti, kun jokin ei toimi.

Asioista puhutaan, palavereja pidetään ja tilanteita yritetään selkeyttää, mutta silti samat teemat palaavat yhä uudelleen. Jokin jää kesken, vaikka kuinka yritetään edetä.

Tässä vaiheessa moni ajattelee, että tarvitaan lisää keskustelua.

Usein juuri se ei enää riitä.

MILLOIN VALMENNUS ON AJANKOHTAINEN?

Valmennus ei ole ensimmäinen askel. Se tulee yleensä mukaan siinä vaiheessa, kun asioita on jo yritetty ratkaista.

Tyypillisiä tilanteita ovat esimerkiksi:

  • samoista asioista puhutaan yhä uudelleen ilman, että mikään oikeasti muuttuu
  • yhteistyö toimii osittain, mutta ei niin hyvin kuin pitäisi
  • esihenkilöt kuormittuvat ja joutuvat kantamaan liikaa yksin
  • työyhteisössä on jännitteitä, joita ei oikein osata sanoittaa
  • ilmapiirissä on jotain, mikä vaikuttaa arkeen, mutta jää epäselväksi

Usein kyse ei ole siitä, etteikö asioihin olisi tartuttu.
Kyse on siitä, että niitä ei ole vielä katsottu riittävän syvältä.

MIKSI PELKKÄ KESKUSTELU EI MUUTA TILANNETTA?

Keskustelu on tärkeää ja sillä on rajansa.

Jos ajattelu, oletukset ja vuorovaikutuksen tavat pysyvät samoina, myös keskustelu pysyy samana. Silloin puhutaan kyllä, mutta ei nähdä mitään uutta.

Muutos alkaa yleensä vasta silloin, kun:

  • pysähdytään tutkimaan, mitä ihmiset oikeasti ajattelevat ja kokevat
  • tehdään näkyväksi, miten vuorovaikutus toimii arjessa
  • tunnistetaan ne toimintatavat, jotka ylläpitävät nykytilannetta

Ilman tätä keskustelu kiertää helposti samaa kehää.

MITÄ VALMENNUKSESSA TAPAHTUU?

Valmennuksessa ei tuoda valmista mallia ulkopuolelta.
Sen sijaan työskentely lähtee liikkeelle siitä, mitä teidän arjessanne oikeasti tapahtuu.
Se voi tarkoittaa esimerkiksi:

  • vaikeiden asioiden käsittelyä niin, että ne etenevät
  • ajattelumallien ja oletusten tunnistamista
  • vuorovaikutuksen selkeyttämistä käytännön tilanteissa
  • esihenkilöiden tukemista heidän omassa työssään

Tavoitteena ei ole lisätä tietoa, vaan lisätä ymmärrystä.
Ja kun ymmärrys lisääntyy, myös toiminta alkaa muuttua.

MITÄ MUUTOS KÄYTÄNNÖSSÄ TARKOITTAA?

Muutos ei yleensä näy suurina käänteinä.
Se näkyy pieninä, mutta merkityksellisinä asioina:

  • asioista pystytään puhumaan suoremmin
  • yhteistyö alkaa sujua helpommin
  • esihenkilöiden työ selkeytyy
  • ilmapiiri kevenee

Ja ennen kaikkea:
samat tilanteet eivät enää toistu samalla tavalla.

🤝 LOPUKSI

Valmennukseen ei tarvitse tulla valmiin suunnitelman kanssa.

Riittää, että tunnistatte, että nykytilanne ei toimi niin kuin pitäisi.

Siitä voi lähteä liikkeelle.

Jos tämä kuulostaa tutulta, voimme yhdessä katsoa, mistä teidän tilanteessanne on kyse ja millainen työskentely oikeasti auttaisi.

Yhteydenotto ei sido mihinkään. Se on ensimmäinen askel tilanteen selkeyttämiseen.

Voit olla kiinnostunut myös näistä

  • Optimismin huippu?

    Eli tarina siitä kuinka tärkeää on valita mitä huomaa ja mitä jättää huomaamatta. Tapahtui tänä aamuna noin klo 8.00: ”VAU! Ensilumi sataa, ihanaa!” Tähän huutoon havahduin kesken Hesarin lukemisen ja viuhahdukseen, joka syntyi kun yökyläläinen,  Nea, syöksyi eteiseen, pisti takin ja kumisaappaat jalkaansa ja jatkoi samalla vauhdilla pihalle. ”Vihdoinkin ensilumi, pääsee vihdoin lumen keskelle möyrimään!”…

  • Tärkeintä elämässä on puutarhanhoito -eikä sekään ole kovin tärkeää

      Näytä minulle puutarhasi, niin kerron sinulle, millainen olet. – Alfred Austin – Kun vihdoin pääsin asumaan kotiin, jossa oli piha, päätin, että puutarhassani on oltava järjestys ja roti, myös kasveilla. Luulin haluavani vain tietyn värisiä kasveja, tietyissä kohdissa jne. Olin myös vakuuttunut, että kasveista täytyy olla hyötyä, ne täytyy voida käyttää ruuanlaitossa tai jossain…

  • Onnistuminen ja innostuminen

    [et_pb_section admin_label=”section”][et_pb_row admin_label=”row”][et_pb_column type=”4_4″][et_pb_text admin_label=”Teksti” saved_tabs=”all” background_layout=”light” text_orientation=”left” use_border_color=”off” border_color=”#ffffff” border_style=”solid”] ”Sitä saa mitä haluaa” mantran hokeminen sai minutkin uskomaan voimiin, joita ajatuksissani on. Luin ajatuksia olevan 20 000 kpl päivän aikana, sitten määrä nousi ja olikin 50 000, lopulta ajatuksia tiedettiin olevan jo 70 000 päivässä. Mikä vastuu jokaisesta niistä! Uskalsin ajatella vain sitä mitä haluan,…

  • Sisäisestä kriitikosta sparraajaksi – näin käännät vastatuulen myötätuuleksi

    Esittelin itseni vastikään eräässä tilaisuudessa vahingossa ”täysipäiseksi kouluttajaksi”, kun tarkoitukseni oli sanoa ”täysipäiväinen”. Nolostumisen jälkeen tilanne nauratti, mutta se jäi mietityttämään: miksi meillä on niin kova tarve olla täydellisiä? Miksi se pieni kriitikko pään sisällä herää heti, kun teemme inhimillisen virheen, pienenkin? Meillä jokaisella on sisäinen kriitikko. Se on se ääni, joka huomauttaa tekemistämme virheistä,…

  • Lupauksista

    Elämääni kuuluu tietynlainen järjestys, jota ylläpidän vaatimuksilla, lupauksilla ja odotuksilla sekä säännöllisellä itseruoskinnalla edellisten pettäessä. Uuden vuoden tienoilla laadin lupauksia kunnon kohottamisesta, siitä, että annan enemmän aikaa läheisilleni, alan syödä terveellisemmin, lopetan hömppäsarjojen katsomisen televisiosta jne.  Näitä lupauksia sitten yritin toteuttaa, kunnes pikkuhiljaa ne unohtuivat. Kesäloman lähestyessä teen saman uudelleen. Lupaan itselleni nostaa kuntoa, korjata…

  • Kaikki on jo

    Kirjoittajat Veli-Matti Toivonen ja Tuuli Paltemaa Kun painotus työ- ja henkilökohtaisessa elämässä siirtyy tavarasta ja fyysisestä kehosta yhteistyötaitoihin, intuition hyödyntämiseen ja oman potentiaalin aktivoimiseen, muuttuu asiantuntijuuskin toisenlaiseksi. Luovuus, flow, kohtaaminen, rentous, hyvä palvelu ja ylipäätään kaikki uusi mitä työelämässä ja henkilökohtaisessa hyvinvoinnissa tarvitaan, on jo ihmisten sisällä. Ne ovat lajiominaisuuksia, hienolla sanalla antropologiaa. Niitä ei…